Ruoppausilmoituksen tekeminen ja vesistöön rakentaminen
Lähtökohtana on VESISTÖN MUUTTAMISKIELTO (Vesil 1:15): Vesistöä ei saa mielivaltaisesti, eikä ilman asianmukaista ympäristölupaviraston lupaa muuttaa. Kuitenkin lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivällä, on vesilain 1. luvun 30 §:n perusteella oikeus rannan kunnostamiseen ruoppaamalla, jos toimenpiteestä ei aiheudu vesilain 1. luvun 12-15 tai 19 §:ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta tule vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Haitat voivat kohdistua esim. kalastukseen, vesiluontoon tai luonnon kauneuteen.
Ruoppauksen aloittamisesta ja suoritustavasta on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen vesialueen omistajalle sekä Uudenmaan ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, ellei kysymyksessä ole vähäinen toimenpide. Kunnostuksen toteuttajan on kuitenkin järkevää hankkia ilmoitusmenettelyn kautta hyväksyntä työn toteuttamiselle että myöhemmistä erimielisyyksistä vältyttäisiin. Koska vesilaissa mahdollinen luvantarve arvioidaan työstä mahdollisesti aiheutuvan seurauksen tai muutoksen perusteella, ympäristökeskus on katsonut että ilmoitus tulisi aina tehdä kun kysymyksessä on koneellisesti toteutettava ruoppaustyö. Ruoppaukseen on eräissä tapauksissa yleissäännöstä poiketen haettava vesioikeuden lupa. Suuret tai haitalliset rannan kunnostustoimenpiteet vaativat ympäristölupaviraston luvan. Imuruoppaus on käytännössä aina luvanvaraista toimintaa.
Työn ajankohta
Samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle (loka-maaliskuu). Kalojen kutu- ja lintujen pesintäaikana ruoppausta tulisi myös välttää. Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpompaa. Isommat ruoppaukset on suositeltavaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kantavat kaivumassojen kuljetuskaluston.
Ruoppauskalusto on myös oltava sellaisessa kunnossa, että öljyvuotoja ei satu. Hydrauliöljyinä tulisi käyttää kasviöljypohjaisia öljyjä. Ruoppaaja vastaa itse kaikista ruoppauksen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, joten ruoppausta suunniteltaessa on tarpeen kysyä neuvoa asiantuntijoilta ja käyttää työssä ruoppaukseen perehtynyttä urakoitsijaa.
Massojen läjittäminen
Ruoppausmassat on levitettävä kuivalle maalle, joko omalle tontille tai maanomistajan luvalla muulle maa-alueelle. On muistettava, että ruoppausmassoista saattaa läjityksen jälkeen valua suuria määriä vettä, joka ei saa kulkeutua esimerkiksi naapurin tontille. Massoille on varattava riittävän suuri alue ja ne on aina sijoitettava niin, että ne eivät korkean veden aikana joudu veden alle ja huuhtoudu tai syövy takaisin veteen. Ruopattaessa ja massoja läjitettäessä tulee välttää rantapuuston vahingoittamista.
Ruoppausmassalla ei saa muuttaa luonnollista rantaviivaa. Massoja ei saa kasata maalaitureiksi tai saariksi. Työn lopuksi massat pitää tasoittaa ja ranta maisemoida.
RUOPPAUSILMOITUS UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4653&lan=fi
Kenelle ilmoitus toimitetaan?
Kunnan ympäristölautakunnalle
(osoitteeseen Karjalohjan ympäristölautakunta, Keskustie 23, 09120 KARJALOHJA)
- ruopattava maa-aines on enintään 500 m3 ja
- ruoppausmassat läjitetään kuivalle maalle ja
- ruoppauksen ajankohta on loka-maaliskuu
Uudenmaan ympäristökeskus
- kun kyseessä on vähäisempi suurempi ruoppaus
- työ on tarkoitus suorittaa luonnonsuojelualueella tai muulla rauhoitettavaksi tarkoitetulla alueella.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto
Lupa voidaan tarvita:
- esim. jos haittaa aiheuttavista töistä ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa
- työt aiheuttavat haittaa yleiselle edulle (esim. alueen kauneusarvoihin, vahingoittavat vesiluontoa tai vaikeuttavat yleiseen käyttöön tarkoitettu vesiväylän käyttöä)
- maa-aineisten läjitys vesialueeseen
- ruoppaus tehdään keväällä tai kesällä
Merkitykseltään suuremmista ruoppaustöistä on tehtävä samanlainen ilmoitus vähintään kuukautta työn aloittamista vesialueen omistajalle / kalustuskunnalle ja lisäksi Uudenmaan ympäristökeskukselle (os. Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki, puh. 020 490101). Mikäli toimenpiteeseen tarvitaan lupa, se pitää erikseen hakea vesioikeudelta (os. Kasarmikatu 14 B, 00130 Helsinki).
Vesistön kunnostustöihin on mahdollista hakea valtion tukea silloin, kun hankkeella on huomattava yleinen merkitys vesistön käytön, hoidon ja suojelun edistämisessä. Valtion osuus on tavallisesti korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Avustuksen saajana on yleensä kunta tai muu julkisyhteisö.
Lisätiedot : maaseutusihteeri puh 019-357 3235
Ruoppaamista ja muuta vesirakentamista koskevat keskeiset säädökset:
Vesilaki: 1 luku 12-15, 15a, 17a, 19, 28, 30 §§
2 luku 2,3,6 §§
4 luku 6 §
20 ja 21 luku
Vesiasetus: 85 a §
Maankäyttö- ja rakennuslaki: 126 ja 128 §§
Maankäyttö- ja rakennusasetus: 62 §
Natura-alueilla myös Luonnonsuojelulaki: 65 ja 66 §§
Säädökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi
