KARJALOHJAN KUNTA

KARJALOHJAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA

Perusturvalautakunta 05/2005

ASIAT

§§ 41 -

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

SAAPUVILLA OLLEET
JÄSENET
(ja merkintä siitä, kuka
toimi puheenjohtajana)

läsnä poissa
Flink Tarmo pj x

Tukiainen Carita vpj x

Eskola Tero x

Lackman Veikko x

Nurmi Olavi x

Petrell Märtha x

Saxell Heikki x

MUUT SAAPUVILLA OLLEET
(ja läsnäolon peruste)

                                 läsnä   poissa
Kerko-Ervasto Tuula, kh.edustaja                                                    x
Nevanlinna Eero, esittelijä                                                  x

Teerimäki Kari, esittelijä,sihteeri x

48 § käsittelyn aikana läsnä lisäksi:

Saarenpää Mervi, vs. päivähoidon johtaja

Oksanen Sari, vs. vanhustenhuollon toiminnanohjaaja

Sipiläinen Soili, emäntä

Savola Teemu, vastaava hammaslääkäri

Todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

KOKOUSAIKA

Tiistaina 16.08.2005 klo 17.00 -20.30

KOKOUSPAIKKA

Kylpylähotelli Päiväkumpu, luentosali

PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY
YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ

Karjalohjalla 24.8.2005

Kari Teerimäki

Kokousaika

Tiistaina 16.08.2005 klo 17.00 -

Kokouspaikka

Kylpylähotelli Päiväkumpu, luentosali

Käsiteltävät asiat

41 § UUMA -yhteistyösopimus

42 § Talousarvion toteutuminen 1.1.-31.7.2005

43 § Lähityöntekijän irtisanoutuminen

44 § Lastenhoitajan palkkaaminen

45 § Ryhmäperhepäivähoitajan sijaisen palkkaaminen

46 § Määräaikaisen lähityöntekijän palkkaaminen

47 § Sopimus palvelujen järjestämisestä

48 § Talousarvion 2006 ja kuntasuunnitelman 2006-2008 valmistelu

Perusturvalautakunta 40 § 31.05.2005

Perusturvalautakunta 41 § 16.08.2005

Peltk UUMA - YHTEISTYÖSOPIMUS

40 §

41 § Uudenmaan aluehankkeessa, UUMA:ssa pyritään kehittämään kolmea sähköistä pal

velumuotoa; saumattomia palveluketjuja organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa,

sähköistä potilasasiakirjaa ja elektronista reseptiä. Perustana kehittämistyölle on

eduskunnan säätämä kokeilulaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman

palveluketjun ja sosiaaliturvan kokeilusta (811/2000) ja sen muutoksesta

1225/2003).

Uudenmaan aluehanke käynnistyi kesällä 2001. Alkuvaiheessa hankkeeseen ovat osallistuneet Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava ja Hyvinkää. Muutkin Uudenmaan alueen kunnat ovat ilmoittautuneet vuoden 2004 kuluessa hankkeeseen. Uuman yhteistyösopimuksella, joka on voimassa 31.12.2007 asti, sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sähköisten palvelujen järjestämisessä. Sopimuksen tarkoituksena on yhteisten toimintamallien kehittäminen, alueellisen yhteistyön organisoiminen, ohjaaminen ja seuraaminen, sopijapuolten tehtävien ja vastuitten määrittäminen ja kustannusten jakautumisen periaatteista sopiminen.

STM on tukenut merkittävästi Uumaa antamalla esim. vuonna 2004 noin 1,3 milj. euroa valtionosuutta. Valtiolta on luvassa jatkovuosinakin rahaa 50 % hankkeen kustannuksista. Kuntien on tultava mukaan toisella 50 %:n rahoitusosuudella. Tietojärjestelmien käyttöönotto tuo mukanaan tiettyjä maksuja, kuten lisenssimaksun (39,90 euroa/kk/käyttäjä) sekä kertaluonteisen käyttäjämaksun (90 euroa/käyttäjä). Käyttäjiä on kunnassamme lääkäri, sairaanhoitohenkilökunta, fysioterapeutti.

Tällä hetkellä Lohjalla aluetietojärjestelmä Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien ja Lohjan sairaalan välillä on toimivana kuvantamispalveluiden sähköisten lähetteiden muodossa. Lääkäri saa tietokoneensa näyttöpäätteeseen potilaasta otetut röntgenkuvat ja hän tekee sairaalalähetteen elektronisesti. Tämä tulee toteutumaan Karjalohjalla aikaisintaan kuluvan vuoden lopulla, jolloin saanemme sähköisen potilastietojärjestelmän tai sitten ensi vuonna.

Uuman käyttöönoton laajentamiseksi järjestettiin Lohjalla neuvottelukokous

5.10.2004. Kokouksessa sovittiin Hiiden alueen Uuman kokonaissuunnitelman te

kemisestä sekä periaatteista Uuman hallinnoimisesta Hiiden alueella. Hankkeelle

nimetään edustajat ohjaus-, johto- ja projektiryhmään.

Vastaavan terveyskeskuslääkärin päätösehdotus:

Karjalohjan kunta liittyy Uudenmaan aluehankkeeseen ja sitoutuu noudattamaan

hyväksytyn yhteistyösopimuksen periaatteita ja velvoitteita.

Muutettu vastaavan terveyskeskuslääkärin päätösehdotus:

Perusturvalautakunta päättää jättää asian pöydälle.

Päätös:

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 41 § 16.08.2005

Peltk

41 § Liitteenä (liite 1) on yhteistyösopimus alueellisten sosiaali- ja terveydenhuollon uusien toimintamallien sekä näitä tukevan informaatioteknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Vastaavan terveyskeskuslääkärin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää liittyä yhteistyösopimuksen.

Päätös

Perusturvalautakunta keskusteli asiasta. Merkittiin vastaavan terveyskeskuslääkärin ilmoitus, ettei tämä sopimus sinänsä enää aiheuta kunnalle kustannuksia, joihin jo ei oltaisi sitouduttu. Perusturvalautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

Perusturvalautakunta 42 § 16.08.2005

Peltk TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-31.7.2005

42 §

Talousarvion toteutumavertailu ajalta 1.1.-31.7.2005 on liitteenä (liite 2). Liitteenä (liite 3) olevassa asetelmassa on lisäksi vertailtu toimintakulujen ja -tuottojen toteutumaa vastaavaan aikaan edellisinä vuosina.

Toimintamenot tarkasteluaikana 2,5 M€ ovat likimäärin viime vuoden vastaavan ajan tasolla (-0,2 %) ja talousarvion puitteissa (toimintamenojen toteutuma 56,5 %). Toimintatuotot (101 t€) ovat jäljessä sekä viimevuotisista (-27,7 %) että talousarviosta (toteutuma 44,6 %). Toimintatuottojen odotusten täyttymättömyys kertyy lähinnä fysioterapian toteutumattomista myyntituotto-odotuksista (12,5 t€), joskin varsinaiset asiakasmaksutuotot ovat kertyneet kaksinkertaisella vauhdilla ja hammashuollon myyntituotto-odotuksista (8 t€, joista on kertynyt vain 10 %), ja asiakasmaksuista, joista kertymä on hieman alle odotuksen (41 %). Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon asiakasmaksuja ei ole kirjautunut, ne lienee kirjattu kotihoidon tuottoihin. Maksutuotot elatusvelvollisilta ovat toteutuneet odotuksia hitaammin (34 %), samoin jonkin verran myös kehitysvammaisten palvelujen asiakasmaksut (43 %) sekä kotihoidon (48 %) ja asumispalvelujen (9 %) asiakasmaksut ja keittiön tuotot (40 % budjetoidusta).

Toimintakatteen (-2,1 M€) toteutuma on edellisvuotta negatiivisempi, mutta suhteellinen luku 59,1 % on sama kuin edellisenä vuonna ja ennustaa pientä talousarvion ylitystä koko perusturvatoimen tasolla vuositasolle arvioituna. Tehtäväalueittain ja kustannuspaikoittain toteutumaprosentti kuitenkin vaihtelee.

Terveystoimen toimintakatteen toteutuma on jo 63,3 %. Ennustettavissa oleva ylitys kertyy ennen muuta HUS-erikoissairaanhoidon menoista, jotka muodostavat 74 % kunnan terveystoimen menoista. Toisaalta terveystoimen ja myös erikoissairaanhoidon menot ovat likimäärin edellisen vuoden tasolla, mutta 7,5 % vuotta 2003 suurempia.

Sosiaalitoimen toimintakatteen toteutuma on 44,9 %. Menot ovat edellistä vuotta pienemmät (-13 %) ja myös v 2003 vastaavan ajan menoja 6 % pienemmät. Säästöjä on muodostunut vuosiin 2003 ja 2004 nähden erityisesti toimeentulotuessa (-56 %/-35 %), elatusturvassa (-45 %/-31 %), suojatyössä ja työtoiminnassa (-74 %/-53 %) sekä sosiaalityössä, lastensuojelussa ja päihdehuollossa, joissa tarkasteluajan menoja on kuitenkin tulossa maksuun tarkastelujakson ulkopuolella. Myös lastenhoidontukien menot ovat pienentyneet (-6,5 %). Vammaisten palveluissa menot ovat tarkastelujaksona lisääntyneet 17 % edellisvuodesta. Menokehitys on ollut maltillista päivähoidossa sekä asumispalveluissa ja kotihoidossa, joissa trendin perusteella pysyttäisiin talousarviossa. Menot ovat toissavuotiseen tasoon nähden nousseet päivähoidossa 24 % sekä asumispalveluissa ja kotihoidossa 12 %. Omaishoidon tuki on supistunut. Nuorisotyön menot ovat lisääntyneet viime, muta nuorisotyö on pysynyt hyvin talousarviossaan. Tupalan keittiön toimintakate on negatiivinen (-51 t€), kun tavoitteena on itsekannattavuus. Vastaavan ajan toimintakate vuonna 2004 oli -13 t€.

Sosiaalisihteerin päätösehdotus:

Perusturvalautakunta päättää merkitä toteutumavertailut tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 43 § 16.8.2005

Peltk LÄHITYÖNTEKIJÄN IRTISANOUTUMINEN

43 §

Tuire Hastell on irtisanoutunut lähityöntekijän virastaan siten, että virkasuhde päättyy 23.8.2005.

Vt. vanhustenhuollon toiminnanohjaaja on esittänyt, ettei virkaa täytettäisi vakinaisesti vaan tehtävä täytettäisiin määräaikaisesti joulukuuhun 2006 saakka. Useat tehtävät vanhustenhuollossa on täytetty sijaisjärjestelyin toiminnanohjaajan virkavapauden ajaksi ja esityksen mukaan myös tämä tehtävä olisi tarkoituksenmukaista täyttää tilapäisin järjestelyin samalle ajalle.

Po. lähityöntekijän virkaan ei sisälly julkisen vallan käyttämistä, joten sen muuttaminen toimeksi on ajankohtaista kuntalain perusteella. Perusturvan tehtäväalueella, mm. kotihoidossa, on myös muita aikanaan viroiksi perustettuja vakansseja, joissa virkasuhde ei kuntalain perusteella enää ole perusteltua.

Sosiaalisihteerin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää

1. myöntää Tuire Hastellille eron lähityöntekijän virasta 23.8.2005 lukien,

2. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että virka lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan toimi,

3. hyväksyä sen, että viran tehtäviä vastaaviin tehtäviin otetaan määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähityöntekijä 30.11.2006 saakka; määräaikaisuuden perusteena on kotihoidon työtehtävien järjestelyjen väliaikaisuus ja

4. että niiden virkojen, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä, muuttamista toimiksi ryhdytään valmistelemaan.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 44 § 16.08.2005

Peltk LASTENHOITAJAN PALKKAAMINEN

44 §

Lastenhoitajan toimi on ollut uudelleen haettavana. Määräaikaan mennessä sitä hakivat 1) lähihoitaja Marika Lehtonen Sammatista, 2) mielenterveyshoitaja Tarja Muttilainen Karjalohjalta, 3) lähihoitaja Satu Nybäck Lohjalta, 4) perushoitaja Reija Rapp Lohjalta, 5) perushoitaja Tiina Rinkelo Lohjalta, 6) lastenohjaaja Salla Sadeharju Lohjalta, 7) lähihoitaja Kati Sarkkinen Karjalohjalta ja 8) ruokataloudenhoitaja Taru Troberg Pohjasta.

Aikaisemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) 5 § mukaisiin hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtäviin vaaditaan tehtävään soveltuva vähintään kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuollon tai muun alan ammatillinen tutkinto. Elokuun alusta 2005 voimassa olleessa laissa (sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) on tarkennuksia tehty tältä osin lähinnä koulutusrakenteiden muutosten johdosta.

Uuden lain mukaan lähihoitajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Tehtäviä voi hoitaa myös henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan kouluasteisen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillisen tutkinnon tai muun sellaisen tutkinnon, joka on tuottanut kelpoisuuden asetuksen 5 § mukaisiin tavanomaisiin kasvatus-, kuntoutus-, huolenpito ja ohjaustehtäviin asetuksen siirtymäsäädösten nojalla. Lailla on pyritty yhtenäistämään ammattinimikkeitä perustutkinnon tasolla lähihoitajan nimikkeen mukaisiksi. Lähihoitajanimikkeen sijasta päivähoidossa on lain esitöiden mukaan edelleen tarkoituksenmukaisena pidettävä lastenhoitajan nimikettä.

Tutkinnon tehtävään soveltuvuudella viitataan sen sisältöön. Virheellisenä on pidettävä tulkintaa, jonka mukaan mitä hyvänsä samantasoista tutkintoa olisi mahdollista pitää soveltuvana tutkintona. Päivähoidossa soveltuvaksi lähihoitajan tutkinnoksi on katsottava ennen muuta oleva lähihoitajan tutkinto, johon sisältyvät lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen suuntautumisopinnot, tai aikaisempi lastenhoitajan tutkinto. Lain esitöissä mainitaan myös sisällöltään vastaavia tutkintoja kuten lastenohjaajan tutkinto.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitajan tutkinto) lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen suuntautumisalalla on Lehtosella (1998), Nybäckillä (2002) ja Sarkkisella (2005). Sadeharjulla on vastaavaksi tutkinnoksi mm. lain esitöissä katsottu lastenohjaajan tutkinto (2000). Muttilaisen, Rappin ja Rinkelon sosiaali- ja terveysalan ammatillista perustutkintoa vastaaviksi aikaisemmiksi tutkinnoiksi katsottavia tutkintoja ei ole sisällöltään pidettävä lastenhoitajan tehtävään soveltuvana tutkintona. Trobergilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista perustutkintoa eikä vastaavaa tutkintoa.

Hakijoista Lehtonen, Nybäck, Sadeharju ja Sarkkinen täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Heidät kutsuttiin haastatteluun. Kutsutut Lehtosta lukuun ottamatta ilmoittuvat peruuttavansa hakemuksensa. Lehtosen haastatteluun osallistuivat perusturvalautakunnan puheenjohtaja Tarmo Flink, varapuheenjohtaja Carita Tukiainen, vt. päivähoidon johtaja Marvi Saarenpää ja lautakunnan esittelijä Kari Teerimäki. Lehtonen on toiminut mm. lastenhoitajan sijaisena ja lastenhoitajana vuodesta 1998. Viime vuodet hän on ollut hoitovapaalla lastenhoitajan tehtävästä Muijalan päiväkodissa Lohjalla. Hoitovapaa päättyy elokuussa 2005.

Perusturvalautakunta 44 § 16.08.2005

Sosiaalisihteerin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää

1. palkata lastenhoitajan toimeen lähihoitaja Marika Lehtosen ja

2. vahvistaa hänen peruspalkakseen 4 kuukauden koeajaksi1558,94 €/kk ja sen jälkeen 1652,93 €/kk sekä että

3. Lehtosen on ennen toimen vastaanottamista toimitettava nähtäväksi laissa säädetty lasten kanssa työskenteleviltä edellytettävä rikosrekisteriote ja Lohjan työterveyshuollon antama hyväksyttävä lääkärintodistus.

Perusturvalautakunta

Ehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 45 § 16.08.2005

Peltk RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJAN SIJAISEN PALKKAAMINEN

45 § Ryhmäperhepäivähoitaja Anu Aaltoselle on myönnetty äitiys/vanhempainvapaata ajalle 15.10.2005-28.8.2006. Sijaisuus on julistettu haettavaksi 11.8.2005 kello 16 mennessä kunnan ilmoitustaululla ja työhallinnon verkkosivuilla julkaistulla ilmoituksella.

Lain asettamat kelpoisuusvaatimukset

Ryhmäperhepäivähoitajan tehtäviin on sovelletteva sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 11 § (muut sosiaalihuollon ammatillisen tehtävät) mukaista kelpoisuusvaatimusta, jonka mukaan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus.

Soveltuvuudella tarkoitetaan tutkinnon tai koulutuksen sisällöllistä soveltuvuutta tehtävään. Pelkkä ala (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala) tai taso (esimerkiksi ammattitutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai alempi tai ylempi korkeakoulututkinto) ei yksin määritä tätä soveltuvuuden vaatimusta kelpoisuuslaissa. Esimerkiksi lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto), johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy riittävä määrä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja (joista säädetään asetuksella). Lähihoitajan (lastenhoitajan) tehtäviin päivähoidossa soveltuvaksi katsotaan lähihoitajan tutkinto lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen suuntautumisalalla tai sitä vastaavat lähinnä lastenohjaajan ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan tutkinnot sekä aikaisemmista tutkinnoista lastenhoitajan tutkinto. Perhepäivähoitajien osalta lain perustelujen mukaan soveltuva ammattitutkinto on perhepäivähoitajan ammattitutkinto.

Lain valmistelussa ja siitä käydyssä keskustelussa sekä osin myös tekstissä on näyttänyt ilmenevän pyrkimys selkeyttää kelpoisuusvaatimusten tulkintaa erityisesti tutkintojen soveltuvuuden osalta, vaikka pääasialliset muutokset johtuvat koulutusrakenteen muutoksista. Myös aikaisemmassa kelpoisuusasetuksessa (804/1992) edellytettiin tutkintojen tehtävään soveltuvuutta eikä tulkintaa siitä, että tietyn tasoinen sosiaali- tai terveysalan tutkinto olisi sinänsä jo muodostanut kelpoisuuden sosiaalihuollon tehtäviin, ollut voitu pitää perusteltuna.

Kunnan asettamat kelpoisuusvaatimukset

Lain 11 § (muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät) voi tulla sovellettavaksi erilaisissa tehtävissä. Työnantaja määrittelee tehtävien tarkemmat kelpoisuusvaatimukset esimerkiksi tehtävää perustettaessa, johtosäännössä tai hakuilmoituksessa. Kunnan ryhmäperhepäivähoitajien toimia perustettaessa on niiden kelpoisuusvaatimuksiksi 23.9.2003, 42 § asetettu ”soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon toisen asteen tutkinto tai muu päivähoitotyöhön soveltuva koulutus” ja todettu aikaisemmin perustettujen ryhmäperhepäivähoitajien toimien kelpoisuusvaatimuksiksi määritellyn ”soveltuva sosiaali- tai terveydenhuoltoalan kouluasteen tutkinto”.

Asian valmistelussa todettiin päivähoitoasetuksen edellyttävän päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa, jos lapsiryhmän koko on kymmentä suurempi, vähintään kolmea työntekijää, joista vähintään yhdellä on oltava tuolloisen kelpoisuusasetuksen 5 § mukainen kelpoisuus.

Mainittu asetuksenkohta taas edellytti soveltuvaa, vähintään kouluasteista sosiaali- tai terveydenhuoltoalan tai muun alan ammatillisen tutkinnon suorittamista tavanomaisissa sosiaalihuollon hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- ja kuntoutustehtävissä. Myös ylemmän asteisen soveltuvan koulutuksen suorittaneet olivat kelpoisia. Tuo pykälä vastaa asiallisesti uuden lain 8 § mukaisia lähihoitajan tehtäviä. Perhepäivähoitajan kelpoisuus vähimmillään on asian esittelyssä (23.9.2003, 42 §) todettu olevan tuolloin voimassa olleen kelpoisuusasetuksen 6 § mukainen, joka edellytti tehtävään soveltuvaa koulutusta, millaisena valmisteluasiakirjoissa pidettiin mm. perhepäivähoitajan koulutusta. Toimia perustettaessa on pyrkimyksenä ollut asettaa ainakin osalle ryhmäperhepäivähoitajista sama kelpoisuusvaatimus kuin lastenhoitajille.

Hakijat ja hakijoiden ansioiden vertailu

Sijaisuutta ovat määräajassa hakeneet

1) perushoitaja Tiina Rinkelo Lohjalta ja

2) sairaanhoitaja Tiina Westerlund Sammatista.

Rinkelolla on perushoitajan tutkinto (1992) ja Westerlundilla sairaanhoitajan tutkinto (1999). Kummankaan hakijan koulutus ei sinänsä suuntaudu lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon. Westerlundin esteeksi ei muodostu hänen Rinkeloa korkeampi koulutuksen asteensa. Oikeuskysymyksenä on kummankin hakijan tutkinnon tai koulutuksen vaadittava tehtävään soveltuvuus.

Kelpoisuuslain 12 § mukaan kuitenkin, mikäli sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada kelpoisuuslaissa säädetyn kelpoisuuden omaavaa henkilöä, tehtävään voidaan ottaa enintään yhdeksi vuodeksi henkilö, jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Aikaisemman rekrytointikäytännön perusteella kummankin opintoja voitaneen pitää riittävinä siihen, että määräaikainen rekrytointi enintään yhdeksi vuodeksi lienee mahdollinen, mikäli kelpoisuusvaatimukset täyttäviä ei ole saatavissa.

Rinkelo ilmoittaa lähtevänsä lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautuvaan lähihoitajan oppisopimuskoulutukseen, jos saa haetun tehtävän. Haavena hänellä on myös sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot. Westerlundin suunnitelmissa taas on sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon opintojen aloittaminen monimuotokoulutuksena (so. työn ohessa).

Rinkelolla on työkokemusta päivähoitoalalla muutaman päivän ajalta kuluvana vuonna Karjalohjalla. Muutoin hänen työkokemuksensa on terveyden- ja vanhustenhuollosta. Hänellä on vakinainen perushoitajan toimi Lohjan vanhustenhuollossa. Westerlundilla on työkokemusta päivähoitoalalta yhteensä noin neljä työvuotta vuosina 2000-2005 henkilökohtaisena avustajana ja lastenhoitajan sijaisena Sammatissa ja ryhmäperhepäivähoitajan sijaisena Karjalohjalla. Westerlundilla on työkokemusta myös vanhustenhuollossa. Hän on tällä hetkellä ryhmäperhepäivähoitajan sijaisena Karjalohjalla 14.3.2005-16.1.2006. Westerlundilla on Rinkeloa selvästi vahvempi työkokemus. Westerlundin valinta aiheuttaisi toisaalta vuorostaan uuden sijaisen hakuprosessin työntekijän valitsemiseksi ajalle 16.10.2005-16.1.2006.

Hakijat on haastateltu 16.8.2005. Haastatteluihin ovat osallistuneet perusturvalautakunnan puheenjohtaja Tarmo Flink ja varapuheenjohtaja Carita Tukiainen sekä päivähoidon johtajan sijainen, vt. päivähoidon johtaja Mervi Saarenpää ja lautakunnan esittelijä Kari Teerimäki.

Palkkauksen perusteet

Ryhmäperhepäivähoitajan tehtävän peruspalkka on KVTES:n mukaan vähintään 1405,62 €/kk (05PER010; päivähoidon ja eräät koulun peruspalvelutehtävät). Kunnanhallituksen palkanvahvistamista koskevan päätöksen mukaisesti peruspalkka on, jos ja kun henkilö on ollut palvelussuhteessa 4 kuukautta, näissä peruspalvelutehtävissä 1534,06 €/kk. Mikäli henkilö on täyttänyt (lastenhoitajan) koulutusvaatimuksen, peruspalkkana on pidetty varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävien (ammattitehtävät) palkkaryhmää (05PKO030), joka on hoitoalan ammattitehtävien hinnoittelukohdan (03HOI040) mukainen 1558,94 €/kk. Peruspalkka on tällöin kuitenkin kunnanhallituksen päätöksen perusteella, jos ja kun henkilö on ollut palvelussuhteessa kuntaan 4 kuukautta, 1652,93 €/kk.

Tulkinta- ja ratkaisukysymyksenä on tässä ensinnäkin hinnoittelukohta (päivähoidon peruspalvelutehtävät vai varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävät eli ammattitehtävät), sillä toimia perustettaessa asetettu kelpoisuusvaatimus mahdollistaa molemmat. Tosin perusturvalautakunnan 23.9.2003 esittelystä on luettavissa, että aikaisempia ryhmäperhepäivähoitajien toimia perustettaessa kelpoisuusvaatimus oli asetettu asiallisesti lastenhoitajan kelpoisuusvaatimusta vastaavaksi. Puheena oleva vakanssi on perustettu ennen mainittua käsittelyä. Tosin olennaista lienevät tehtävät eikä vakanssi.

Peruspalkan vähentäminen puuttuvan pätevyyden perusteella

Toisena kysymyksenä on hakijoiden tutkintojen tehtävään soveltuvuus, joka voitaneen pitää sikäli ratkaistuna, ettei kelpoisuuslain tarkoittamaa soveltuvuutta voitane nähdä. Tämä ei estä kuitenkaan tehtävään valitsemista määräajaksi, jos kelpoisia ei ole saatavilla. Tähän liittyen on kuitenkin ratkaistava olisiko hakijoiden kohdalla sovellettava KVTES:n palkkausluvun 4.4 § mukaista alennusta puuttuvan pätevyyden takia. KVTES:n palkkaus-luvun 4.1 § soveltamisohjeen mukaan, mikäli viranhaltijalta tai työntekijältä edellytetään kelpoisuusehtona jotakin tiettyä tutkintoa tai koulutusta, mutta häneltä se puuttuu, häneen sovelletaan palkkahinnoittelua ottaen huomioon peruspalkan alentamismahdollisuus puuttuvan koulutuksen vuoksi.

Mikäli henkilön tehtävät vastaavat palkkahinnoittelussa mainittuja tehtäviä, mutta hänellä ei ole hinnoittelussa edellytettyä soveltuvaa koulutusta tai muuta pätevyyttä, palkkahinnoittelua sovelletaan 4.4 § mukaan siten, että peruspalkka on enintään 15 % alempi kuin palkkaushinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää. Palkkahinnoittelussa tutkinnolla tai koulutuksella tarkoitetaan, vaikka usein on mainittu vain tutkinnon taso, tehtävään soveltuvaa tutkintoa tai koulutusta.

Puuttuvan pätevyyden perusteella tehtyä peruspalkan vähennystä on eräissä tapauksissa käytetty aikaisemmin päivähoidon tehtävissä. Uuden tänä vuonna voimaan tulleen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan, jolloin puuttuvasta koulutuksesta ja pätevyydestä huolimatta palkka voi olla sama kuin koulutusvaatimuksen täyttävällä, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama.

Mainittua alennusta ei soveltamisohjeen mukaan voida tehdä, jos tehtävät ovat vaativuudeltaan kaikilta osin aivan samoja. Jos tulkitaan, että tehtävien vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioitaessa osaamisen tiedot-osuudella tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tasoa eikä alaa, alentamisperusteen käyttömahdollisuus heikkenee. Toisaalta voidaan kysyä, jos tehtävissä on edellytettävä tiettyä tehtävään soveltuvaa koulutusta, niin onko mahdollista, että tehtävät ylipäänsä voisivat käytännössä muodostua vaativuudeltaan kaikilta osin samanlaisiksi edellytettyjen taitojen, tiedon soveltamisen tai harkinnan laajuuden ja itsenäisyyden, yhteistyön vaatimusten tai vastuun laajuun osalta riippumatta koulutuksesta tai ainakin kokemuksesta.

Peruspalkan vähentäminen puuttuvan kokemuksen perusteella

KVTES:n palkkausluvun 4.3 § mukaan puuttuvan tehtävään liittyvän kokemuksen (vähintään 5 kuukauden työskentely ammattiin liittyvissä tehtävissä oman tai muun työnantajan palveluksessa) perusteella peruspalkkaa voidaan alentaa enintään 7 %. Soveltamisohje ei sisällä vaativuusarviointiin perustuvaa alentamisen kieltoa. Puuttuvan kokemuksen vähentämisperuste voi tulla sovellettavaksi hakijoista Rinkelon kohdalla.

Alennusta puuttuvan kokemuksen perusteella ei KVTES:n mukaan sovelleta, mikäli henkilöltä edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilön laillistusta (esimerkiksi laillistettu sairaanhoitaja). Sitä kuitenkin voidaan soveltaa terveydenhuollon laillistettuun ammattihenkilöönkin sosiaalihuollon tehtävissä, mikäli henkilöltä ei kelpoisuusvaatimuksena edellytetä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön asemaa.

Sosiaalisihteerin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää

1) palkata ryhmäperhepäivähoitajan tehtävään ajalle 15.10.2005...28.8.2006 sairaanhoitaja Tiina Westerlundin; määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus, hakijan kohdalla koeaikaa ei enää sovelleta,

2) todeta sovellettavaksi palkkaryhmäksi varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävät (ammattitehtävät) (05PKO030),

3) vahvistaa hänen peruspalkakseen 1652,93 €/kk ja

4) todeta, että hakija on jo nykyisessä palvelussuhteessaan esittänyt lasten kanssa työskenteleviltä edellytetyn rikosrekisteriotteen ja hyväksyttävän Lohjan työterveyshuollon antaman lääkärintodistuksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 46 § 16.08.2005

Peltk LÄHITYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN MÄÄRÄAJAKSI

46 §

Lähityöntekijän määräaikainen tehtävä ajalle 12.9.2005-30.11.2006 kotihoidossa on julistettu haettavaksi 11.8.2005 kello 16 mennessä kunnan ilmoitustaululla ja työvoimahallinnon verkkosivuilla julkaistulla ilmoituksella.

Tehtävä on julistettu haettavaksi siten, että sen kelpoisuusvaatimuksena on sovellettava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta annetun lain (272/2005) 8 § (lähihoitaja) mukaista kelpopisuusvaatimusta. Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto.

Määräaikaan mennessä hakemuksensa on jättänyt lähihoitaja Riitta Ryhänen Karjalohjalta.

Hakija on haastateltu 16.8.2005. Haastatteluun ovat osallistuneet perusturvalautakunnan puheenjohtaja Tarmo Flink ja varapuheenjohtaja Carita Tukiainen sekä vt. vanhustenhuollon toiminnanohjaaja Sari Oksanen ja lautakunnan esittelijä Kari Teertimäki.

Hakija on ollut 7.1.-31.12.2004 kuntaan oppisopimussuhteessa (työsuhteessa) ja siihen liittyen suorittanut lähihoitajan (suuntautumisalana sairaanhoito ja huolenpito) tutkinnon tammikuussa 2005. Oppisopimusaikana hänen työtehtävinään on ollut lähityöntekijän tehtävät Karjalohjan kotihoidossa. Hän on nyt sijaisena Karjalohjan kotihoidossa vanhustenhuollon toiminnanohjaajan päätöksellä.

Palkkaryhmä on Hoitoalan ammattitehtävät (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen tutkinto). Vähimmäisperuspalkka on KVTES:n mukaan 1558,94 € ja kunnanhallituksen palkkoja koskevan toimintaohjeen mukainen peruspalkka 4 kuukauden jälkeen on 1652,93 €/kk.

Sosiaalisihteerin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää

1. palkata lähihoitaja Riitta Ryhänen lähityöntekijän määräaikaiseen työsopimussuhteeseen ajalle 12.9.2005...30.11.2006; määräaikaisuuden perusteena on kotihoidon työtehtävien järjestelyjen tilapäisyys ja määräaikaisuus vastaavan ajan, koeaikaa ei sovelleta,

2. todeta sovellettavaksi palkkaryhmäksi hoitoalan ammattitehtävät (03HOI040),

3. vahvistaa hänen peruspalkakseen1652,93 €/kk.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 47 § 16.08.2005

Peltk SOPIMUS PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

47 §

Karjalohjan kunnan perusturvalautakunta on hankkinut ostopalveluina tehostetun palbveluasumisen palveluita Pensionaatti Prinsessa Ruusunen Oy:ltä useiden vuosien ajan. Palveluista ei ole ollut varsinaista sopimusta palveluntuottajan kanssa vaan palvelut on hankittu maksusitoutumuksilla.

Palveluntuottajalta hankittavien palvelujen menettelytavoista on laadittu puitesopimus,

jossa on yleisluontoisella tavalla määritelty palvelujen laatua ja muuta vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten määrittely- ja tarkastusmenettely, menettely palvelujen hinnoittelemiseksi ja jatkuvaksi parantamiseksi sekä menettely asiakkaan osoittamiseksi ja palvelun järjestämiseksi. Sopimuksella ei sitouduta palvelujen hankkimiseen tiettyjä määriä tai lainkaan. Sopimusluonnos on pyritty laatimaan siten, että samankaltaisia menettelyjä voidaan soveltaa myös toisten palveluntuottajien kohdalla.

Myös Lohjan kaupungilla on palveluntuottajan kanssa puitesopimus (ostopalvelusopimus) ja vuosisopimukset (toteuttamisohjelma). Myös Lohja päättää palvelujen hankkimisesta po. palveluntuottajalta asiakaskohtaisesti.

Sopimus on liitteenä (liite 4).

Sosiaalisihteerin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää hyväksyä liitteenä 4. olevan sopimuksen Pensionaatti Prinsessa Ruusunen Oy:n kanssa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perusturvalautakunta 48 § 16.08.2005

Peltk TALOUSARVIO 2006 JA KUNTASUUNNITELMA 2006-2008

48 §

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan vuodelta 2004 kiinnittänyt huomiota siihen, että strategioiden ja niiden päätavoitteiden toteutumista tulisi seurata yksilöidymmin. Perusturvatoimen osalta tarkastuslautakunta toteaa perusturvatoimen valmistelleen työskentelyn perustaksi strategioita. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vastaisuudessa myös raportoidaan, onko toiminta ollut strategioiden mukaista ja miten toteutumista on mitattu.

Kuntasuunnitelman tavoitteita asetettaessa on siten tarpeen huomioida erityisesti vahvistetut eri strategiat, joista perusturvatoimen kannalta keskeisiä ovat lähinnä kuntastrategia, vanhuspoliittinen strategia ja päihdestrategia. Perusturvalautakunnan arvioidessa kauden 2001-2004 työskentelyä katsottiin, että budjetin käsittelyssä visuaalisella havainnollistamisella voisi olla etuja. Visio- ja strategiatyötyyppinen työskentelytapa katsottiin luontevaksi lautakunnan työskentelytavaksi.

Seuraavan talousarvion ja kuntasuunnitelman käsittelyä valmisteltaessa on lautakunnan käsittelyn suunniteltu olevan kaksivaiheista. Ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan sitovista tavoitteista ennnen muuta kunnan strategioiden ja toimintaympäristön asettamien vaatimusten ja toisaalta organisaation toimintavalmiuksien yhteistarkastelun avulla yksiköiden etukäteistyöskentelyyn pohjautuen. Yksiköiden vastuuhenkilöt on kutsuttu osallistumaan kokoukseen tältä osin. Visualisoivaan työskentelytapaan on valmistauduttu. Keskustelun jatkovalmistelun perusteella lautakunnan seuraavassa kokouksessa esitellään ehdotus perusturvatoimen talousarvioksi ja kuntasuunnitelmaksi.

Tämän työskentelyn perusteella valmistellaan talousarvio- ja kuntasuunnitelmaesitys päätettäväksi seuraavassa kokouksessa. Kunnanhallituksen ohjeet talousarvion ja kuntasuunnitelman valmistelemiseksi eivät ole vielä valmistuneet. Ilmeistä on, että raami on erityisen ahdas. Tästä syystä tavoitekeskustelussa on paneuduttava myös etusijajärjestyskeskusteluun.

Sosiaalisihteerin päätösehdotus

Perusturvalautakunta päättää merkitä, että sen käymä tavoitteita koskeva keskustelu on osaltaan perusteena talousarvio- ja kuntasuunnitelmaehdotuksen valmistelulle.

Päätös

Perusturvalautakunta keskusteli taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden valmistelun perusteista. Keskustelussa katsottiin, että silmämääränä on pidettävä, että vuodelle 2006 suunniteltava perusturvan alijäämä pysyy vuoden 2005 talousarvion mukaisena, mikä edellyttää palkkojen nousun takia myös säästötavoitteita henkilöstö- ja/tai muissa kuluissa. Tämä on tarkoituksenmukaisinta valmistella siten, että toteutetaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia siten, että arvioidaan eri toimintojen ja palveluiden taloudellista ja toiminnallista onnistuneisuutta muun ohella vertailukohteisiin ja kunnan omiin strategioihin sekä asetettuihin tavoitteisiin nähden. Taloudelliset ja toiminnalliset muutostavoitteet voidaan asettaa tämän perusteella erilaisiksi eri palveluille ja toiminnoille siten, että epätyydyttävimpien tulosten osalta on edellytettävä merkittävämpiä muutoksia tai toimenpiteitä. Voimavaroja voidaan suunnata toimintoihin ja toimenpiteisiin, joiden onnistumismahdollisuudet arvioidaan merkittäviksi tulevaisuudessa.

Tavoitteet voidaan erotella yksittäisiä tai useampia perusturvan toimintoja koskeviksi sekä toteutumisnopeudeltaan erilaisiksi, millä seikoilla on merkitystä muutosten johtamis- ja seurantavastuun asettamiselle.

Muutos- sekä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetettaessa on erityisesti otettava huomioon kunnan hyväksymien strategioiden keskeiset tavoitteet ja niiden vaativuus sekä organisaation nykyistä toimintatapaa koskeva arviointi. Tämän perusteella asetetaan mm. voimavarojen tehokkaampaa käyttöä ja kehittämistä sekä toiminnan uudelleensuuntaamista tai supistamista koskevat tavoitteet. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan tasapainoisesti eri sidosryhmien näkökulmista.

Valmistelussa on varmistuttava, että talousarvion ja kuntasuunnitelman käsittelyn yhteydessä esitetään ainakin eri toimintojen ja palveluiden tehokkuutta ja taloudellisuutta ja mahdollisuuksien mukaan vaikutuksia koskevat ja muut tunnusluvut ajallisesti ja mahdollisuuksien mukaan muutoinkin vertailukelpoisella tavalla.

Perusturvalautakunta päätti merkitä käydyn keskustelun huomioon otettavaksi talousarviota eri yksiköissä valmisteltaessa ja lautakunnalle esiteltäessä.